Värjäyksessä väriaine siirretään kuituihin, lankoihin, kankaisiin tai valmiisiin tekstiilituotteisiin. Väriaineet voivat olla joko nestemmäisessä muodossa tai jauheena. 1800-luvun puoleenväliin asti väriaineet olivat pääasiassa eläinperäisiä, kasviperäisiä tai mineraaleista johdettuja. Näitä luonnollisia väriaineita muunneltiin vähän, jos ollenkaan.
Teollinen vallankumous oli katalyytti teollisesti tuotetuille tekstiilituotteille ja siinä samassa myös synteetisille väriaineille. Synteettisten väriaineiden suosio perustuu niiden edullisuuteen, nopeaan valmistukseen ja suureen valikoimaan kestäviä värisävyjä.
Lankojen värjäys
Lankojen värjäyksessä lanka värjätään haluttuun väriin ennen kuin se joko kudotaan tai neulotaan kankaaksi. Kaksi yleisintä tapaa värjätä lanka on värjäys säiliössä (package dyeing – sopii puuvillalangalle) ja vyyhdin värjäys, mikä sopii villalle ja akryylisille langoille.
Lankavärjätyt tekstiilituotteet pitävät yleensä paremmin värinsä pesussa ja kulutuksessa, kuin vastaava kankaana värjätty tuote. Mikä tahansa kangas, missä on raita, ruutu tai muu kankaaseen kudottu kuvio, on lankana värjätty. Hyvälaatuiset puku- ja paitakankaat on lähtökohtaisesti värjätty lankana, vaikka ne olisivat yksivärisiä.
Lankavärjätyt kankaat ovat yleensä kalliimpia kuin kangasvärjätyt kankaat. Langan värjäys vie enemmän aikaa ja suunnitteluprosessissa väri pitää päättää aikaisemmin, koska valimistuksen läpimenoaika on kokonaisuutena pidempi. Sopiva sävy usein testataan lankaerällä ja hyväksytetään suunnittelussa. Tämän jälkeen tuotantoon menevät langat värjätään, kudotaan ja viimeistellään.
Kankaan värjäys
Kangas värjätään, kun se on kudottu kankaaksi.
Tuotantoaika kangasvärjätyille tuotteille on lyhyempi lankavärjättyihin tuotteisiin verrattuna. Kankaat on kudottu valmiiksi ja ne voidaan varastoida värjäämättöminä, mikä lisää joustavuutta ja nopeutta tuotantoon, kun kankaat lopulta värjätään tuotantoa varten. Kankaan värjäysprosessissakin testipalat hyväksytetään suunnittelussa.
Kankaan värjäys on hyvä vaihtoehto, kun halutaan yksiväristä kangasta ja yksivärisiä tuotteita.
Vaatteen värjäys
Vaatteen värjäyksessä vaate värjätään, kun se on valmis. Se on värjäyksen kannalta vähiten kestävä (ei kestä kulutusta ja pesua yhtä hyvin kuin edellä mainitut).
Vaatteen värjäys antaa eniten joustavuutta tuotantoon, kun värjäämättömät vaatteet voidaan varastoida ja värjätä erissä haluttuun väriin. Tyypillisin tällainen vaate on halpa paita.
Vaatevärjätyt tuotteet usein sisältävät jäämiä väriaineesta saumoissa. Jos vaatteen ompeluun on käytetty eriväristä tai laatuista lankaa kuin mitä itse vaatekangas on, ompelulanka hylkii väriainetta, mikä voi aiheuttaa sen, että ompelulanka näyttää eriväriseltä kuin muu värjätty vaate.
Värjäyksen kestävyys
Nykyisissä tekstiilien värjäys- ja käsittelykäytännöissä on monia ongelmia, ja lähes kaikki ne liittyvät suureen vedenkulutukseen ja saastumiseen. Puuvillan värjäys kuluttaa erityisen paljon vettä, sillä värjäykseen ja viimeistelyyn arvioidaan kuluvan noin 125 litraa vettä kilogrammaa puuvillakuitua kohden. Värjäys ei vaadi vain valtavia määriä vettä, vaan se vaatii myös valtavia määriä energiaa veden ja höyryn lämmittämiseen, joita tarvitaan halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Värin pysyvyyden varmistamiseksi värjätty kangas tai lanka pestään ja kuumennetaan yhä uudelleen ja uudelleen, jolloin syntyy valtavia määriä jätevettä. Teollisen värjäyksen jäämänä syntyvä värjääntynyt vesi sisältää usein raskasmetalleja, myrkkyjä, muita karsinogeenejä ja pigmenttiä.
Uuden teknologian, matalan vaikutuksen, väriaineilla on suurempi värin absorptionopeus, noin 70-80% ja siten tarvitsevat vähemmän vettä ja päästävät vähemmän väriainetta vesistöihin.
Innovatiivisiä värjäysteknologioita ovat mm. puuvillan esikäsittely, paineistettu CO2-väriaine ja jopa luonnollisten pigmenttien luominen mikrobeista. Värjäysinnovaatiot voivat auttaa vähentämään veden käyttöä, korvaamaan vettä kuluttavat käytännöt tehokkailla ja kustannustehokkailla menetelmillä.
